Translate

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Blogi täyttää 2 vuotta!

Kaksi kokonaista vuotta on hurahtanu siitä kun hetken mielijohteesta perustin blogini.
En olisi silloin millään aavistanut että blogistani tulisi näinkin suosittu vaikka pieni ja huomaamaton pieru keskellä blogisaharaahan tämä blogi vieläkin on.

Vaikka blogini on globaalisesti täysin merkityksetön, eikä tällä blogilla tulla juuri maailmaa parantamaan, olen kuitenkin saanut kuulla varsin positiivista kommentia, mikä aina lämmittää mieltä. Risuakin tulee tottakai, mutta näinhän asioiden kuuluukin olla, kehitysideat ovat aina hyvästä ja kun joutuu ottaa vastaan risua osaa myös arvostaa ruusua. 

Kirjoittelu on valitettavasti jäänyt viime aikoina vähemmälle. Stressi ja kiire on syönyt jaksamistani ja kirjoitus inspiraatiotani. Olen jatkuvasti joutunut kirjoittamaan esseitä sun muita tehtäviä niin ei hirveästi ole innostanut sen jälkeen enää kirjoittaa sen enempää.
Tämän vuotinen epäonni chilien parissa on myös syönyt kirjoittamis intoa ja ymmärrän hyvin että toisinaan varsin yksitoikkoiset arvostelutekstit syövät lukijoidenkin kiinnostusta blogiani kohtaan.

Yllä olevasta en ole kuitenkaan kantanut sen kummempaa huolta, kirjoitan silloin kun kiinnostaa ja kirjoitan aivan mistä haluan. Olen yrittänyt pysyä henkilönä joka tekee juuri miltä itsestäni tuntuu, järkevyyden rajojen sisällä tottakai. Tällä tarkoitan pääsääntöisesti sitä etten anna muiden henkilöiden vaikuttaa siihen mitä esimerkiksi teen vapaa-ajallani. Jos haluan kasvattaa chilejä, kasvatan chilejä. Jos pidän postimerkkejen keräilemisestä, keräilen niitä. En anna muiden ihmisten mielipiteiden vaikuttaa omiin intresseihini. Kahdesta edellisestä asiasta varsinkin on muodostunut minulle erittäin tärkeitä asioita joiden parissa rentoudun, joten paskat minä joistain ivallisista kommenteista. Niitä tosin kuulen hyvin harvoin, mikä tietenkin on mukavaa.


Mutta mitä tulee blogiin niin blogin tulevaisuus on varsin taattu, vaikka kiirettä on toisinaan valtavasti niin kirjoitan silloin kun ehdin. Elän sen verran kriittistä vaihetta elämästäni jolloin koulutukseen panostaminen on erittäin tärkeetä ja etenkin kun elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja...niin monta esseetä kun olen siitäkin aiheesta viime kuukausina kirjoittanut...etten aina ehdi tai kerta kaikkiaan viitsi tehdä kaikkea. Joskus on vain hyvä olla, ottaa rauhallisesti ja vaikka kuunnella musiikkia.


Toisinaan on tapana eri juhlallisuuksien koittaessa kertoa hieman "Behind the scenes" eli mitä tapahtuu kulissien takana. Itselläni ei ole mitään kulisseja tai esiriippuja....mutta mutta jotain voi aina kertoa. Uskon että jokainen kirjottaja tarvitsee inspiraatiota. Inspiraation löytäminen on toisinaan hyvin vaikeaa ja omasta mielestäni inspiraation lähde ohjaa kirjoittajan kirjoitustyyliä ja mihin kirjoitus johtaa
tai mitä sillä haluaisi sanoa. 
 Omana inspiraationa toimii tottakai luonto, mutta eniten kuitenkin musiikki. Olen erittäin kriittinen mitä tulee musiikkiin. Rap, mättöpoppi ja core ei ole vain minun tyyliäni. Samoin kaikki yliarvostetut listakärjet ärsyttävät minua. Minua ei pahemmin kiinnosta mitä muut kuuntelevat vaan pyrin antaa kaikille rauhan kuunnella juuri mistä itse pitävät...niin kauan kun kukaan ei kritisoi omaa musiikkimakuani tottakai. 
Noh, minkäläisestä musiikista minä nyt sitten pidän?
Nautin eniten underground musiikista, eli varsin tuntemattomien bändejen musiikista. 
Eniten pidän metallista, kuten progressiivisestä, melodisesta, death, black, folk ja post metallista. En suinkaan pidä kaikesta metallista, mutta nämä alatyylilajit tai subgenret ovat iskostuneet minuun.

En osaa soittaa oikein mitään, kitaran alkeet taidan joten kuten ja samoin basson mutta siihen se sitten jääkin. Ei siis juuri mitään kehuttavaa, mutta se ei katso sitä ettenkö pystyisi nauttimaan musiikista.

Muuten kulissien takana tapahtuu paljon maidon juontia ja kapsaisiini toleranssin kasvattamista...

Arvasin että tällekin hehkeelle ja vanhalle kuvalle löytyisi vielä käyttöä...

Minulla ei ole parhaillaan blogille kehitysideoita taskuissani, vaan sitä mukaan kun saan ideoita yritän niitä kaikessa hiljaisuudessa toteuttaa. Kirjoitusasua, tyyliä, oikeinkirjoitusta ja kaikkea siihen liittyvää yritän jatkuvasti kehittää. Toisinaan se onnistuu ja sitten taas välillä ei niinkään... Malttia ja kevyttä mieltä pyydän siis lukijoiltani.

Kaudelle 2014 on jälleen uudet kujeet suunnitteilla ja tahdonkin jo nyt toivottaa kaikille chilipäille oikein satoisaa ja innovatiivista kautta 2014! On jälleen mukavaa päästä seuraamaan mitä kaikkea ihmiset ovatkaan chilifoorumin ja seuraamieni blogien puolella keksineet ensi kaudelle...


keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Arvostelu: 7 Pod Jonah Strain

 7 Pod Jonah Strain on yksi monista Scorppari tyyppisistä lajikkeista joita tänä vuonna kasvattelin.
Kyseisestä 7 Podista tiedämme varsin vähän mutta kuten nimikin viittaa ja minkä Semillas Las Palmasin siemenkauppa varmistaa, on lajike peräisin Karibialta. Lajikkeen tiedoissa kerrotaan myös että lajike olisi Bhut Jolokiaa tulisempi.

Lajikkeen sanotaan ainakin vielä toistaiseksi olevan varsin harvinainen. Riippuu toki hieman mihin vertailee mutta uskaltaisin väittää asian pitävän varsin hyvin paikkansa. Tänä vuonna olen ollut lukevinani kyllä varsin monen suomalaisen kasvattavan kyseistä lajiketta, mutta vielä muutama vuosi takaperin tätä tuskin monet tunsivat.


Ennakot:
Erittäin tulinen, aavistuksen kuitenkin maukas mutta pääpaino tulisuudessa.

Haju:
Podia leikatessa siitä nousee raikkaan chinensemäisen aromikas tuoksu.


Maku:
Lajikkeen maku on aavistuksen kitkerä, mutta muuten perinteinen chinensemäinen aromi. Pienenä poikkeuksena tässä lajikkeessa on se että maku pysyy mielestäni varsin pitkään suussa maistamisen jälkeen.




Polte:
Polte iskee aluksi varoittavan miedosti mutta puolen minuutin kuluttua edellisestä  iskee lähes sietämätön polte. Erittäin tulinen lajike joka tuskin jättää ketään kylmäksi. 


+/- 
+ Satoisa
+Sopivan tulinen
+ Podilla on upean ryppyinen ulkomuoto

Tuomio:
Minulla on tarkoitus jättää ensi kaudella super tuliset pienempään rooliin joten uskon että en tule ainakaa ensi kautena tätä lajiketta kasvattamaan. Siemeniä kuivaan toki rutkaasti talteen jotta niitä on silloin kuin niitä tarvitsen. 
 
 
 

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Arvostelu: Moruga Scorpion, jälleen yksi maailman tulisin

Jälleen yksi maailman tulisin chili arvostelussa, näihin alkaa jo pikku hiljaan pitkästymään.
Moruga Scorpion on parhaillaan virallisesti maailman tulisin chili, siitä huolimatta että Fatalii Gourmet Jigsawin uskotaan olevan maailman tulisin, on Moruga Scorpionista olemassa valvotusti mitatut tulokset jotka takaavat ennätyksen hallinnan Moruga Scorpionille.

Puolikkaan palasen syön, en yhtään enempää tai vähempää. Kieltämättä jännittää, Fatalii Gourmet Jigsaw oli jo hirmuinen ja sitä maistoin ainoastaan palasen...


Ennakot: Helvetin tulinen lienee oikea käsite. Mitä muuta voikaaan periaatteessa odottaa? Maku saattaa olla hyvä ja chinensemäinen mutta en usko tämän olevan mitenkään nautinnollinen kokemus.

Haju: Tuoksu tai haju, vaikea tässä tapauksessa sanoa, on vahva ja todella pisteliään chinensemäinen.

Maku: Omasta mielestäni podi on varsin vaatimaton maultaan. En tunnista juuri mitään makua.

Polte:
Tulisuus...tässä vaiheessa menetin kirjotuskykyni kokonaan...tulisuus on uskomaton. Koko suuni tuntuu olevan tulessa ja polte tuntuu pitkällä kurkussakin, ikeniinkin sattuu. Silmät vuotavat jäärkyttävän paljon ja yskittää. Poltteen hieman laantuessa pystyy jo tapausta analysoida jonkin verran. Polte kiusaa erityisesti kielen kulmissa ja suunlaessa.


Mielenkiintoisin piirre tässä chilissä oli minusta se että koin tämän aiheuttavan sellaisen toisinaan mainitun "endorfiini pilven". Chilithän tunnetusti vapauttavat kehossa endorfiinejä jotka aiheuttavat tietynlaista mielihyvän tunnetta. Omassa tapauksessani tosin kokemus ei ollut niin mukava. Päässä alkoi pyöriä julmetusti ja tuli todella huono olo. Menin pitkäkseni koska pystyssä oli vaikea pysyä kun päässä pyöri. Vartin jälkeen olin taas ennallani.

+/-
- Liian tulinen
- En löytänyt minkäänlasta makua

Tuomio:
En koe minkäänlaista iloa kasvattaa lajiketta joka ainoastaan polttaa. Ei jatkoon.