Kaiken maailman ylläriboxeja

Satuin saamaan kaksi odottamaani "yllätyslaatikkoa" samana viikkona.
Niin laatikkoa ja laatikkoa miten sen nyt ottaa. Ensimmäinen näistä saapui jo maanantaina ja kyseessä oli Siemenketjukirje III.

Siemenketjukirje III poikkeaa Chilifoorumin kahdesta muusta siemenketjukirjeestä siten että tämä ei sisällä lainkaan chilin siemeniä. Siemenketjukirje III tarjoaa tosin paljon muiden hyötykasvien,sekä kukkasten siemeniä näistä kiinnostuneille.

Itse täydensin hieman tomaatin siementen varastoani ,sekä uudeksi hullutukseski haluan kokeilla tupakan kasvattamista. Itse en ole rööki ihmisiä mutta silkasta kasvattamisen ilosta haluan kokeilla kasvattaa ainakin yhden tupakan taimen.

Tätä ennen en oikeastaan tiedä mitään tupakasta noin kasvina. Haikea mielikuva minulla on päässäni miltä kasvi saattaisi näyttää ja kukkien kuviin olen foorumeilla törmännyt. Tietämätön asiasta olen joten varsin mielenkiintoinen kokeilu tämä.



Toinen yllätyslaatikko oli kokoluokaltaan hieman mahtipontisempi. Kyseessä oli viime vikkoisesta Hellman huutokaupasta voittamiani postimerkkikansioita sisältänyt laatikko. Painoa laatikolla oli vaivaiset 18kg.

Suomalaisia ensipäiväkuoria vuodelta 1947

No mitä minä hullu teen 18kg postimerkkejä?
Ostamani 18kg sisälsi tälläkertaa kahdeksan kansiota suomalaisia ensipäiväkuoria ja yhden Suomi-kokoelman ajalta 1917-1995. En ostanut 18kg aivan sokkona, vaan tuo 18kg koostui kahdesta eri huutokauppa kohteesta. En tietenkään säilytä kaikkea ostamaani, jos näin tekisin olisin ennen pitkään pennitön ja uisin postimerkeissä. Teen kuten monet kanssa harrastajani tekevät ja myyn ylimääräiset kuoret/merkit eteenpäin. Näin pääsen ylimääräisestä roinasta varsin vaivattomasti eroon ja tavara kiertää.

Tätä 18kg postimerkki rumbaa tutkiessa ei aika pitäisi muuttua pitkäksi lähipäivien aikana, siemenketjukirje jatkoikin jo matkaansa seuraavalla harrastajalle muutama päivä sitten.

Huvia, politiikka ja nationalismia!

Filatelistina joka ostaa paljon laatikko ja erä kohteita olen törmänny monen moisiin mielenkiintoisuuksiin. Aina ei mielenkiintoisten kohteiden välttämättä tarvitse olla juuri rahallisesti minkään arvoisia, kunhan ne herättavat mielenkiintoa ja pohdintaa.

Ostin muutama viikko sitten huutokaupasta suunnilleen 9kg painaneen ensipäiväkuori erän. Sisältö oli yllätys yllätys ensipäiväkuoria joita nyt satunnaisesti keräilen. Itse olen enemmän vanhempien kuorien, 30-50-luvun, perään jotka ovat hieman vaikeampia ,mutta samalla mielenkiintoisempia kohteita kuin uudemmat tusina tavarat joita löytyy valitettavasti jokaisesta nurkasta. Erässä oli minun onnekseni muutamia etsimiäni kuoria ,mutta suurimman huomioni sai tällainen "löytö".

Filatelistit tylsiä ja huumoritajutonta porukka?

 30.1.95 Suomessa julkaistiin 3.50mk merkki jonka aiheena "Suomi Euroopan Unioniin".
 Tätä ennen oli toimitettu lokakuun 16. päivänä vuonna 1994 kansanäänestys, jonka tulos oli 56.9% äänistä  liittymisen puolesta. Tämän jälkeen eduskunta hyväksyi EU jäsenyyden äänin 152-45 marraskuun   18. päivänä 1994.

Kuoreen on kaiken töhrinnän lisäksi liimattu Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1900 suunniteleman surumerkin.
Surumerkki valmistettiin yksityisten toimesta protestina venäläistämistä vastaan, tällöin oli juuri ajettu tietynlainen postimanifesti jossa kiellettiin suomalaisten merkkien käyttö ulkomaille matkaavissa lähetyksissä. Surumerkki oli tarkoitus liimata ulkomaille matkaavien lähetysten vasempaan ylänurkkaan. Postihallinto tosin kielsi merkin käytön ja kielsi postinkantajia toimittamasta kirjeitä perille joissa kyseinen merkki oli. Aidosti kulkeneet (leiman alla) surumerkit lähetyksillä ovat tänä päivänä varsin haluttuja kohteita, sillä niitä tunnetaan varsin vähän. Sen sijaan kohteita joissa surumerkki löytyy liimattuna lähetyksen päälle, mutta leimaamattona tavataan varsin paljon verrattuna leimattuun. Nämä ovat yleensä jälkeenpäin tehtyjä filateelisia tekeleitä.   

 Tämän kuoren tekaissut henkilö on ilmeisesti ollut EUhun liittymistä vastaan. Löytöni sattui juuri sopivasti kun viime aikoina on kovasti pohdittu liittymisen kannattavuutta. Tiedä sitten minkälainen Suomi olisi tänäpäivänä jos päätös olisi ollut toinen.

Tavallinen kuori.

Ostamani kokoelma: Menivätkö rahat hukkaan?

Edellisessä blogimerkinnässäni lupasin eräiden riemuksi, toisten vaivaksi palata filatelian aiheisiin.

Halusin tuoda esille aiheen joka on monia mietityttänyt, eli filatelian liitos ekonomiaan toisin sanoen rahaan.
Ystäväni yleensä kauhistelevat mainitessani joskus viime ostoksieni hintoja. Tottahan se on, filatelia on periaatteessa pääomaa vaativa harrastus, mutta mikä ei olisi? Jääkiekko vie huimasti rahaa varusteinee päivineen.

Vaikka huutokaupoissa saattaa helposti kulua satanen niin se ei tarkoita sitä etteikö pienilläkin summilla voisi postimerkkejä kerätä, kunhan on tavoitteet sen mukaiset.

Ostaessaan kalliin merkin tai merkki erän ei kuitenkaan kannata pelästyä hintaa ,sillä se on sijoitus. Yleensä saa  myydessään vähintään ns. rahat takaisin. Haluan kuitenkin painottaa ,ettei tällaisella toiminnalla pääse rikastumaan.

Tämänkertaisessa blogimerkinnässä tuon esille erään kokoelman jonka huusin eräästä huutokaupasta muutama kuukausi sitten. Mainitsen joidenkin merkkien luettelohintoja ,mutta realiarvo ei ole sama kuin luettelohinta! Realiarvo, eli hinnan tai rahasumman jonka saat merkin myydessäsi saattaa olla ainoastaan 10% luettelohinnasta, joka on omasta mielestäni täysin päätöntä, mutta älkäämme syventykö tälläkertaa siihen.

Kokoelman jonka huusin maksoi suunnilleen 100€ posti ,sekä käsittely kuluineen.
Noutaessani postista huutamani paketin en ollut lainkaan varma, olisinko tyytyväinen, vai pettynyt. Merkit olivat sitä mitä odotin ja määrä myjän kuvailun mukainen.

Tutkiessani lähemmin kokoelmaa aloin kuitenkin huomioida joitain hieman parempia merkkejä. Merkit olivat ajalta 1875-1882 ja Suomalaisia. Tutkiessani kokoelmaa enemmän ja enemmän olen alkanut löytämään lisää erikoisuuksia ja harvinaisempia kohteita.

Ostokseni oli vähintääkin hyvä, sillä tämä on hinta/laatu suhteeltaan parhaimpia löytöjäni.

Merkit olivat värimääriteltyjä. Tässä kohtaan haluan tuoda esille ,että kokoelma missä on nähty vaivaa, nostaa kokoelman arvoa. Itse en osaa edelleenkään määritellä tarkalleen värejä, koska värien erot ovat niin pieniä. Värierot perustuvat painoerien muste variaatioihin.

Kansionsivu kokoelmasta

 

Täysin tavallinen 20 penninen, mutta täynnä pikku erikoisuuksia!

Postituoreita (*) 20 pennisiä, luetteloarvo 60€ kpl

  
Olen tyytyväinen ostokseeni ja tästä saan hyvän alun vuosien 1875-1882 merkkien erikoiskokoelmaan.
Muutaman erittäin harvinaisen merkinkin löysin.
Rahat eivät tälläkertaa menneet hukkaan.

Viikonloppuna palaan taas blogin pääaiheeseen, kasveihin!

Keräily nimeltään Filatelia...

 Blogin ulkomuotoa muokatessani kehotettiin minua tekemään blogista persoonallisen. Se sai minut ajattelemaan. Päätin silloin ,että jossain vaiheessa julkaisisin blogitekstin koskien filateliaa (postimerkkien keräilyä) ja se hetki koittaa nyt.

Filatelialla on pitkä historia. Postimerkkejä on keräilty niin kauan kuin niitä on ollut. Ensimmäinen valtion julkaisema postimerkki julkaistiin Isossa Britanniassa vuonna 1840, tätä ennen on toki harjoitettu postinkulkua (esifilatelia). Merkkejä jotka ovat toimineet nykyisien postimerkkejen periaatteella tiedetään käytettäneen jo ennen vuotta 1840 ,mutta kyseisiä merkkejä ei lasketa postimerkeiksi, syytä en juuri nyt muista.

Itse olen keräillyt neljä vuotta postimerkkejä. Keräily vie chilien ohella suurimman osan ylimääräisestä vapaa ajastani. Aluksi keräilin kuten monet muut "koko maailmaa". Toisin sanoen aivan ilman päätä tai häntää kaikkia mahdollisia vastaan tulevia merkkejä. Tätä jatkui vuoden, kunnes aloin pikku hiljaa käsittää ,että on mahdotonta löytää kaikki maailman merkit. Päätin alkaa rajata keräily aluettani. Suomi, Neuvostoliitto-Venäjä, Saksa, Tsekkoslovakia,  Iso-Britannia ym. ym. Huomasin kuitenkin puolen vuoden sisällä ,että tämäkin oli liian suuri alue. Karsin vielä kerran lukuisia maita pois ja päädyin tämänhetkiseen Suomi, Neuvostoliitto-Venäjä, Saksa kokoonpanoon, Suomi pääpainotteena.

Suomalaisia merkkejä kerään varsin laajasti. Vuosien 1856-1965 merkkejä lemattuina ja postituoreena, lisäksi Suomen raja-alueiden merkkejä, kenttäpostia, Autopaketti-merkkejä, Postilähetyksiä ajalta 1856-1965, Ensipäiväkuoria...

Suomen merkeistä pidän erityisesti niistä vanhemmista. Varsinkin Isohampaisista, Senaatin ja Leimapainon-merkeistä joista löytyy tutkimista joka lähtöön.

 

20 Penniä 1866 "Isohampainen"

   

25 Penniä 1875-1882 Senaatin ja Leima-painon merkkejä

  Filatelialle ,sekä muille keräily harrastuksilleni seuraa jatkoa...