Blogi täyttää 2 vuotta!

Kaksi kokonaista vuotta on hurahtanu siitä kun hetken mielijohteesta perustin blogini.
En olisi silloin millään aavistanut että blogistani tulisi näinkin suosittu vaikka pieni ja huomaamaton pieru keskellä blogisaharaahan tämä blogi vieläkin on.

Vaikka blogini on globaalisesti täysin merkityksetön, eikä tällä blogilla tulla juuri maailmaa parantamaan, olen kuitenkin saanut kuulla varsin positiivista kommentia, mikä aina lämmittää mieltä. Risuakin tulee tottakai, mutta näinhän asioiden kuuluukin olla, kehitysideat ovat aina hyvästä ja kun joutuu ottaa vastaan risua osaa myös arvostaa ruusua. 

Kirjoittelu on valitettavasti jäänyt viime aikoina vähemmälle. Stressi ja kiire on syönyt jaksamistani ja kirjoitus inspiraatiotani. Olen jatkuvasti joutunut kirjoittamaan esseitä sun muita tehtäviä niin ei hirveästi ole innostanut sen jälkeen enää kirjoittaa sen enempää.
Tämän vuotinen epäonni chilien parissa on myös syönyt kirjoittamis intoa ja ymmärrän hyvin että toisinaan varsin yksitoikkoiset arvostelutekstit syövät lukijoidenkin kiinnostusta blogiani kohtaan.

Yllä olevasta en ole kuitenkaan kantanut sen kummempaa huolta, kirjoitan silloin kun kiinnostaa ja kirjoitan aivan mistä haluan. Olen yrittänyt pysyä henkilönä joka tekee juuri miltä itsestäni tuntuu, järkevyyden rajojen sisällä tottakai. Tällä tarkoitan pääsääntöisesti sitä etten anna muiden henkilöiden vaikuttaa siihen mitä esimerkiksi teen vapaa-ajallani. Jos haluan kasvattaa chilejä, kasvatan chilejä. Jos pidän postimerkkejen keräilemisestä, keräilen niitä. En anna muiden ihmisten mielipiteiden vaikuttaa omiin intresseihini. Kahdesta edellisestä asiasta varsinkin on muodostunut minulle erittäin tärkeitä asioita joiden parissa rentoudun, joten paskat minä joistain ivallisista kommenteista. Niitä tosin kuulen hyvin harvoin, mikä tietenkin on mukavaa.


Mutta mitä tulee blogiin niin blogin tulevaisuus on varsin taattu, vaikka kiirettä on toisinaan valtavasti niin kirjoitan silloin kun ehdin. Elän sen verran kriittistä vaihetta elämästäni jolloin koulutukseen panostaminen on erittäin tärkeetä ja etenkin kun elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja...niin monta esseetä kun olen siitäkin aiheesta viime kuukausina kirjoittanut...etten aina ehdi tai kerta kaikkiaan viitsi tehdä kaikkea. Joskus on vain hyvä olla, ottaa rauhallisesti ja vaikka kuunnella musiikkia.


Toisinaan on tapana eri juhlallisuuksien koittaessa kertoa hieman "Behind the scenes" eli mitä tapahtuu kulissien takana. Itselläni ei ole mitään kulisseja tai esiriippuja....mutta mutta jotain voi aina kertoa. Uskon että jokainen kirjottaja tarvitsee inspiraatiota. Inspiraation löytäminen on toisinaan hyvin vaikeaa ja omasta mielestäni inspiraation lähde ohjaa kirjoittajan kirjoitustyyliä ja mihin kirjoitus johtaa
tai mitä sillä haluaisi sanoa. 
 Omana inspiraationa toimii tottakai luonto, mutta eniten kuitenkin musiikki. Olen erittäin kriittinen mitä tulee musiikkiin. Rap, mättöpoppi ja core ei ole vain minun tyyliäni. Samoin kaikki yliarvostetut listakärjet ärsyttävät minua. Minua ei pahemmin kiinnosta mitä muut kuuntelevat vaan pyrin antaa kaikille rauhan kuunnella juuri mistä itse pitävät...niin kauan kun kukaan ei kritisoi omaa musiikkimakuani tottakai. 
Noh, minkäläisestä musiikista minä nyt sitten pidän?
Nautin eniten underground musiikista, eli varsin tuntemattomien bändejen musiikista. 
Eniten pidän metallista, kuten progressiivisestä, melodisesta, death, black, folk ja post metallista. En suinkaan pidä kaikesta metallista, mutta nämä alatyylilajit tai subgenret ovat iskostuneet minuun.

En osaa soittaa oikein mitään, kitaran alkeet taidan joten kuten ja samoin basson mutta siihen se sitten jääkin. Ei siis juuri mitään kehuttavaa, mutta se ei katso sitä ettenkö pystyisi nauttimaan musiikista.

Muuten kulissien takana tapahtuu paljon maidon juontia ja kapsaisiini toleranssin kasvattamista...

Arvasin että tällekin hehkeelle ja vanhalle kuvalle löytyisi vielä käyttöä...

Minulla ei ole parhaillaan blogille kehitysideoita taskuissani, vaan sitä mukaan kun saan ideoita yritän niitä kaikessa hiljaisuudessa toteuttaa. Kirjoitusasua, tyyliä, oikeinkirjoitusta ja kaikkea siihen liittyvää yritän jatkuvasti kehittää. Toisinaan se onnistuu ja sitten taas välillä ei niinkään... Malttia ja kevyttä mieltä pyydän siis lukijoiltani.

Kaudelle 2014 on jälleen uudet kujeet suunnitteilla ja tahdonkin jo nyt toivottaa kaikille chilipäille oikein satoisaa ja innovatiivista kautta 2014! On jälleen mukavaa päästä seuraamaan mitä kaikkea ihmiset ovatkaan chilifoorumin ja seuraamieni blogien puolella keksineet ensi kaudelle...