Kööpenhamina ja chili

...Jatkoa edellisestä

Ulkomailla oleskellessani tutkin aina sivu silmällä maan yhteyttä chileihin.
Sanoisin että Kööpenhaminassa chiliä käytetään keskivertoa enemmän ja uusia yhdistelmiä kokeillaan ennakkoluulottomasti. Tällaisen kuvan sain ainakin itse. Mitä kaupoissa kierreskellessä huomasin niin paljon eri chilimaustettuja makeisia, elintarvikkeita, viinaa...

Näin muuten tanskalainen chilikulttuuri oli omasta mielestäni hyvin pitkälti suomalaiseen verrattavissa. Kaupoissa ja maustekaupoissa sai jauheita ja tuoreita chilejä, siihen se tuuppasi loppumaan.
Valikoima oli samaa luokkaa suomalaisten elintarvikeliikkeiden kanssa.

Tuoreiden tarjonta oli tyyppillistä: Habat, Jallut ja "Punaiset chilit".

Kun perinteisistä elintarvikeliikkeistä, kauppahalleista jss. siirrytiin chilejä ajatellessa hitusen totisempiin kuvoihin oli tarjonta taas kerran suomalaista luokkaa. Vierailin paikallisessa chililiikkeessä, ChiliHouse :ssa.

  Tarjonta oli hyvää ja asiakaspalvelu mukavaa. Putiikki ei ollut missään nimessä iso, vaan koostui kahdesta vierekkaisestä huoneesta. Tästä huolimatta myynnissä oli kaikki oleennainen, paitsi valaisimia ja  vesiviljelyjärjestelmiä en valitettavasti nähnyt.
 Itse olin sooseja ostamassa ja loppujen lopuksi ostinkin seuraavat sörsselit.

Näin pitkälle olen "Pain 85%" pullon korkannut ja lyheysti sanottuna hyvin tulista mutta hyvän makuista soosia.

Asiasta kuitenkin myöhemmin lisää...

Näin on Kööpenhamina asiat loppuun käsitelty. Matka oli mieluinen ja joku kesä on matkattava sinne ehdottomasti uudestaan. Näin talvella oli hitusen viileä, joten kesällä on varmasti myös mukavempaa liikkua ulkona. Vaikka kaupungissa tuuli viileästi ja pienikin pakkanen puri aika tiukasti, huomatkaa alla olevasta kuvasta tärkeä asia, *EI LUNTA*!

Lillen kuittaa Kööpenhamina asiasta...

Kööpenhamina À la carte

Hiihtoloman aikana tuli Kööpenhaminassa viiden päivän ajan piipahdettua.
Kaupunki vanhoine taloineen oli suhteellisen iso, mutta etäisyydet eivät missään nimessä olleet valtavia joten jalan pääsi hyvin pitkälti kaikkialle. Lentokentälle ja sieltä itse city-alueelle pääsi helposti metrolla tai junalla.

Tämähän on ruoka-aiheinen blogi...tai ainakin sinnepäin ,joten ajattelin keskittyä enemmän matkan ruoka puoleen. Tanskalainen keittiö on tunnettu monista asioista mutta tunnetuin ruoka lienee smørrebrød eli voileivät.
Nämä "voileivät" eivät tosin ole ihan niitä samoja joita me suomalaiset vedämme aamuisin, iltaisin ja välillä päivisinkin poskeemme, vaan aivan eri kategorian makunystyröitä helliviä leipiä.

Pääsin avopaikalta seuraamaan kokin työskentelyä ja yritinkin parhaani mukaan painaa reseptin mieleeni.
Kesällä toivon mukaan tulemme näkemään täällä oman versioni kyseisestä leivästä...chili sellaisesta tietenkin.

Näitä leipiä sai milloin mistäkin ja välillä aivan joka puolelta. Kuvan leivän olen nauttinut paikallisessa kauppahallissa, Torvehallerneissa . Nimestä huolimatta täällä ei löytynyt säkillistäkään turvetta, multaa tosin taisin pussin tai kaksi nähdä, sen sijaan todella paljon herkku tai delicates tuotteita.

Kyseessä on kaksi lähes kasvihuoneen näköistä pytinkiä aivan keskustassa. Hallit ovat avoinna joka päivä. Täältä löytyy niin isoa kuin pientä purtavaa, hedelmiä, yrttejä, teetä, kahvia, lihaa, kalaa...you name it.
Jos täällä tosin haluaa kahvit tai purtavaa nauttia kannattaa olla varautunut siihen että istumapaikkoja saa etsiä tai jopa jonottaa. Pienravintolat tai myyntikojut, mitä lievätkin, ovat todella suosittuja niin tanskalaisten kuin turistien keskuudessa!

Valikoima ja tarjonta oli aivan huikea, vaikka tanskassa kevät onkin hitusen pidemmällä kuin suomessa on pakko todeta että vuoden ajasta riippumatta suomalainen elintarvike tarjonta on surkea ulkomaihin verrattuna. Onneksi täälläkin pikku hiljaan on tarjonta ja erityisiin tuotteisiin erikoistuvien kauppojen määrä kasvanut!

Muuten Kööpenhaminasta löytyy ravintolaa jokaiseen makuun, ruoka on korkealaatuista ja annokset valtavia. Hintaluokka suunnilleen Suomalaisissa hinnoissa.

Itse matkaan Kööpenhaminaan mielelläni uudestaan, enkä ole sulkenut ajatusta Kööpenhaminassa opiskelustakaan pois.

Chilejä unohtamatta, näistä tosin lisää ensi kerralla...