Oletko tosissasi Aji Cristal?

Olen kasvattanut Aji Cristallia vuoden. Entisessä kodissani kasvatin jo kahta puskaa maitotölkissä.
Nuppuja ne jonkin verran kasvatti, kuivuivat kuitenkin viikossa.
En ole ollut kovinkaan onnekas kyseisen kasvin kanssa. Monillahan sama kasvi on kasvanut upeaksi ja satoisaksi puskaksi.

Paraikaa on kuitenkin kääntymässä uusi sivu minun ja Aji Cristalin välisessä historiassa. Kasvi on nimittäin päättänyt alkaa kukkimaan, jopa "podittelemaan".

Komeastihan hän kukkii.

Aji Cristal (C.baccatum)

Samankaltainen tapaus on Turbo Pube. Kukkia ,saati nuppuja ei viime aloittelia kaudella nähty lainkaan.
Katsokaas nyt.

Turbo Pube (C.pubescens)

Podeja en kuitenkaan uskalla toivoa.

Pistokkaan otto C.Lanceolatumista

C.Lanceolatum oli ainakin vielä muutama vuosi sitten varsin harvinainen villi. Itse sain viime syksynä siemeniä chilifoorumin willeltä. Kymmenestä itämislautalle laskemastani siemenestä iti lähes kaikki. Itse säästin viisi taimea. Loput viisi eivät valitettavasti päässeet siemenkuorestaan irti, kasvien sirkka-lehdet eivät siis koskaan saaneet nähdä päivänvaloa. Tällähetkellä minulla kasvaa kolme C.Lanceolatumia joista yksi on pian avaamassa ensimmäistä kukkaansa.  Chiliwikistä löytyy enemmän tietoa itse kasvista.

Erittäin haaroittuvaisen kasvutapansa vuoksi jouduin leikkaamaan yhden oksan pois. Yritän kuitenkin säilyttää oksan hengissä juurruttamalla sen. Olen muutamaan kertaan kokeillut pistokkaan ottoa. Valitettavasti en ole kertaakaan siinä onistunut. Etsin kuitenkin netistä ja alan kasvattajilta lisätietoa ja tälläkertaa toivon onnistuvani.

C.Lanceolatumin pistokas.

Tärkeää pistokkaan otossa on muistaa tehdä poikittainen viilto. Yksinkertaistettuna näin.

On myös tärkeää muistaa käyttää tarpeeksi terävää veistä.

Tehtyänne viillon voi pistokkaan asettaa vesilasiin, tölkkiin tai erittäin kosteaan multaan.

Itse valitsin viimeisen vaihtoehdon. Nähtäväksi jää onnistunko tälläkertaa...

Kohopenkkiä rakentamassa...

Pikku hiljaan alkaa vääjäämättä lähestymään se aika jolloin pitäisi alkaa hyötykasveja istuttaa ulkotiloihin.
Ongelmana saatta kuitenkin olla se ,että mihin istuttaa?

Suoraan maahan en missään tapauksessa viitsi rehujani laittaa nimittäin tuossa savimaassa ei muu kuin ruoho viihdy. Päädyin siis kohopenkkeihin. Kohopenkkiä löytyy monen moista. Itse päädyin tälläkertaa varsin yksinkertaiseen ratkaisuun.

Tällaiseen:

Jalat lyödään vielä maahan niin ,että alin lauta on maan tasolla. Uskoisin olevan varsin helppo rakentaa, itse olen sellainen tohelo ,että en naulaakaan saa lyötyä suoraan, onnistuin kuitenkin pitkän kiroilun jälkeen...

Käytin löytämiäni "jämä" paloja joita olin saanut auttaessani kummi-setääni sahaamaan tukkeja laudoiksi.

Projekti edistyy...

Sitten kun kohopenkki on paikallaan voi esimerkiksi kaivaa pohjaa hieman syvemmäksi ,jotta juurille tulee enemmän tilaa. Muovit pohjalle ,ettei rikkaruohot nouse. Mullat penkkiin ja kurpitsat (tai mitä olette istuttamassa) . Sitten vain satoa odottelemaan...

Maku arvostelu: Ornamental Pepper

Kauden ensimmäinen maku analyysi tai pikemminkin avostelu.
Kyseessä on Ornamental Pepper, eli suomeksi Koristechilipaprika.

Ornamental Pepper Capsicum Annuum.

Ennakko odotukset:

Uskoin podeja täysin mauttomiksi. Poltetta en odottanut lainkaan.

Kuva(t): 

Painoa podilla 2 grammaa.

Maku:
Aivan kuten odotinkin. Ei minkäänlaista makua.

Polte:
Podissa oli huomattavasti enemmän poltetta kuin odotin. Kielenpäässä saattaa 20min. jälkeen maistamisesta edelleenkin poltella. Polte on tyypillinen "annuum polte" eli nopeasti suun valtaava ja tiukka.
SHU arvoja en osaa sanoa ,mutta vertailisin Aji Cristallin tai Lemon Dropin tasoiseksi.

+/-

+Polte
+Kaunis kasvi

-Mauttomuus
-Tuholaisherkkä

Tuomio:
Mauttomuuden vuoksi kasvia tuskin tullaan seuraavana vuonna kasvattamaan "farmillani".

Ostamani kokoelma: Menivätkö rahat hukkaan?

Edellisessä blogimerkinnässäni lupasin eräiden riemuksi, toisten vaivaksi palata filatelian aiheisiin.

Halusin tuoda esille aiheen joka on monia mietityttänyt, eli filatelian liitos ekonomiaan toisin sanoen rahaan.
Ystäväni yleensä kauhistelevat mainitessani joskus viime ostoksieni hintoja. Tottahan se on, filatelia on periaatteessa pääomaa vaativa harrastus, mutta mikä ei olisi? Jääkiekko vie huimasti rahaa varusteinee päivineen.

Vaikka huutokaupoissa saattaa helposti kulua satanen niin se ei tarkoita sitä etteikö pienilläkin summilla voisi postimerkkejä kerätä, kunhan on tavoitteet sen mukaiset.

Ostaessaan kalliin merkin tai merkki erän ei kuitenkaan kannata pelästyä hintaa ,sillä se on sijoitus. Yleensä saa  myydessään vähintään ns. rahat takaisin. Haluan kuitenkin painottaa ,ettei tällaisella toiminnalla pääse rikastumaan.

Tämänkertaisessa blogimerkinnässä tuon esille erään kokoelman jonka huusin eräästä huutokaupasta muutama kuukausi sitten. Mainitsen joidenkin merkkien luettelohintoja ,mutta realiarvo ei ole sama kuin luettelohinta! Realiarvo, eli hinnan tai rahasumman jonka saat merkin myydessäsi saattaa olla ainoastaan 10% luettelohinnasta, joka on omasta mielestäni täysin päätöntä, mutta älkäämme syventykö tälläkertaa siihen.

Kokoelman jonka huusin maksoi suunnilleen 100€ posti ,sekä käsittely kuluineen.
Noutaessani postista huutamani paketin en ollut lainkaan varma, olisinko tyytyväinen, vai pettynyt. Merkit olivat sitä mitä odotin ja määrä myjän kuvailun mukainen.

Tutkiessani lähemmin kokoelmaa aloin kuitenkin huomioida joitain hieman parempia merkkejä. Merkit olivat ajalta 1875-1882 ja Suomalaisia. Tutkiessani kokoelmaa enemmän ja enemmän olen alkanut löytämään lisää erikoisuuksia ja harvinaisempia kohteita.

Ostokseni oli vähintääkin hyvä, sillä tämä on hinta/laatu suhteeltaan parhaimpia löytöjäni.

Merkit olivat värimääriteltyjä. Tässä kohtaan haluan tuoda esille ,että kokoelma missä on nähty vaivaa, nostaa kokoelman arvoa. Itse en osaa edelleenkään määritellä tarkalleen värejä, koska värien erot ovat niin pieniä. Värierot perustuvat painoerien muste variaatioihin.

Kansionsivu kokoelmasta

 

Täysin tavallinen 20 penninen, mutta täynnä pikku erikoisuuksia!

Postituoreita (*) 20 pennisiä, luetteloarvo 60€ kpl

  
Olen tyytyväinen ostokseeni ja tästä saan hyvän alun vuosien 1875-1882 merkkien erikoiskokoelmaan.
Muutaman erittäin harvinaisen merkinkin löysin.
Rahat eivät tälläkertaa menneet hukkaan.

Viikonloppuna palaan taas blogin pääaiheeseen, kasveihin!

Keräily nimeltään Filatelia...

 Blogin ulkomuotoa muokatessani kehotettiin minua tekemään blogista persoonallisen. Se sai minut ajattelemaan. Päätin silloin ,että jossain vaiheessa julkaisisin blogitekstin koskien filateliaa (postimerkkien keräilyä) ja se hetki koittaa nyt.

Filatelialla on pitkä historia. Postimerkkejä on keräilty niin kauan kuin niitä on ollut. Ensimmäinen valtion julkaisema postimerkki julkaistiin Isossa Britanniassa vuonna 1840, tätä ennen on toki harjoitettu postinkulkua (esifilatelia). Merkkejä jotka ovat toimineet nykyisien postimerkkejen periaatteella tiedetään käytettäneen jo ennen vuotta 1840 ,mutta kyseisiä merkkejä ei lasketa postimerkeiksi, syytä en juuri nyt muista.

Itse olen keräillyt neljä vuotta postimerkkejä. Keräily vie chilien ohella suurimman osan ylimääräisestä vapaa ajastani. Aluksi keräilin kuten monet muut "koko maailmaa". Toisin sanoen aivan ilman päätä tai häntää kaikkia mahdollisia vastaan tulevia merkkejä. Tätä jatkui vuoden, kunnes aloin pikku hiljaa käsittää ,että on mahdotonta löytää kaikki maailman merkit. Päätin alkaa rajata keräily aluettani. Suomi, Neuvostoliitto-Venäjä, Saksa, Tsekkoslovakia,  Iso-Britannia ym. ym. Huomasin kuitenkin puolen vuoden sisällä ,että tämäkin oli liian suuri alue. Karsin vielä kerran lukuisia maita pois ja päädyin tämänhetkiseen Suomi, Neuvostoliitto-Venäjä, Saksa kokoonpanoon, Suomi pääpainotteena.

Suomalaisia merkkejä kerään varsin laajasti. Vuosien 1856-1965 merkkejä lemattuina ja postituoreena, lisäksi Suomen raja-alueiden merkkejä, kenttäpostia, Autopaketti-merkkejä, Postilähetyksiä ajalta 1856-1965, Ensipäiväkuoria...

Suomen merkeistä pidän erityisesti niistä vanhemmista. Varsinkin Isohampaisista, Senaatin ja Leimapainon-merkeistä joista löytyy tutkimista joka lähtöön.

 

20 Penniä 1866 "Isohampainen"

   

25 Penniä 1875-1882 Senaatin ja Leima-painon merkkejä

  Filatelialle ,sekä muille keräily harrastuksilleni seuraa jatkoa...

Näsiän näin kukkivan...

Kuulin kerrottavan ,että Näsiä kukkisi lähistöllä ,joten päätin lähteä metsästämään kyseistä pensasta.

Näsiä (Daphne mezereum) on aikaisin kukkiva pensas. Korkeutta kasvilla on yleensä puolesta metristä, metriin. Ahvenanmaalla kyseinen kasvi on rauhoitettu. Löytämieni tietojen mukaan Näsiöitä löytyy noin 50 lajia maailmalta.
Näsiän marjat, sekä kukat ovat erittäin myrkylisiä. Jo pelkkä haistelukin voi kuulema aiheuttaa pahoinvointia. Linnut pystyvät kuitenkin niitä syömään, sekä levittämään näsiää siementen avulla. Samahan pätee chileihin, sillä ainoastaan nisäkkäät tuntevat chilin poltteen. 

En tarvinnut pyöräillä postilaatikkoamme pidemmälle ennenkuin törmäsiin lähimpiin pensaisiin.
Pensaitai löytyi nelisen kappaletta pienehköltä alueelta. Löytämäni näsiät ovat vanhoja sillä muistan nähneeni myöhemmin kuvissa näkyvän näsiän jo kun olin 5-vuotias ja sillonkaan kasvi ei ollut pieni.

Kauniisti kukkivat näsiät tuovat ainakin minulle niitä paljon muisteltuja lapsuuden kesiä mieleen. Tosin lapsihan olen edelleen...